(Julkaistu alunperin LinkedInissä tammikuussa 2020)

Olen keskustellut lähiaikoina usean opettajan, tutun ja vähän tuntemattommankin kanssa, alan vaihtamisesta ja työuran kääntämisestä toiseen suuntaan. Nämä ajatukset ovat yllättävän ja valitettavan yleisiä opettajien keskuudessa, sen olen huomannut.

Pitkän mietinnän ja raa’an työnhakuprojektin jälkeen minä itse uskalsin lähteä ja lopulta pääsin uudelle työuralle. Olen saanut paljon onnitteluja rohkeasta teosta, kiitos vain kaikille! Kuitenkin, kun juttelen alan vaihtamisesta opettajien kanssa, keskustelu menee hyvin usein tätä rataa:

-Hei onneksi olkoon, sä olet saanut uuden työpaikan!

-Kiitoksia! Olen kyllä tykännyt tästä hommasta, on ollut tosi opettavaista tehdä vähän erilaista duunia opettajan työn jälkeen.

-Voi että, kunpa mäkin pääsisin tekemään jotain muuta hommaa. Mutta mitenkä sitä voi uutta työtä hakea, kun en mä osaa oikein mitään erityistä.

…

On ollut hämmentävää kuulla tällaisia sanoja akateemisesti koulutettujen, fiksujen ja kokeneiden ihmisten suusta. Opettajien perisynti on vähätellä omaa osaamistaan. Siksipä haluan seuraavaksi listata sellaisia yleisiä taitoja, joita opettajana oppii ja osaa. Ihan vinkkinä työnantajille ja rohkaisuna työnhakijoille. Nämä eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä ja aika vaikeaa ne olisi sellaiseen laittaakaan.

Johtamistaidot

Varmasti yksi tärkeimmistä taidoista, joita nykyisessä työelämässä vaaditaan ja jota opettajan työssä oppii ihan huomaamattaan. Välillä pitää olla jämäkkä, välillä hyvin joustava, joskus huumori toimii parhaiten ja aina täytyy muistaa olla puolueeton. Perinteisen kurinpidon sijaan nykyiset opettajat ovat mestareita motivoimaan “alaisiaan” tehtäviin, joita nämä eivät todellakaan ole aina innokkaita tekemään.

Organisointitaidot

Liittyy hyvin paljon johtamistaitoihin. Kun johdat päivittäin noin 20 hengen hyvin kirjavan motivaatio- ja taitotason omaavia ryhmiä erittäin hektisessä aikataulussa, opit organisoimaan ryhmän toimintaa ja omaa työtäsi todella laadukkaasti. Jos tätä taitoa ei opi, ei opettajana pärjää. Heterogeenisen oppilasryhmän toiminnan organisoiminen vaatii ihmistuntemusta, hahmottamistaitoja, aikatauluttamista, projektinhallintataitoja sekä epäonnistumisen sietokykyä. Erittäin hyödyllisiä taitoja myös muilla aloilla.

Paineensietokyky

Oppilaat ovat väsyneitä ja hyppivät seinille, pari huoltajaa ovat eri mieltä lastensa kasvattamisesta, rehtorilta tuli käsky VESO-päivän suunnitteluvastuuryhmän vetäjäksi, arvioinnit pitäisi tehdä ja kevätjuhlaa suunnitella. Lisäksi siitä normaalista kouluarjesta pitää suoriutua niin, että oppilailla on turvallinen olo ja pidät itselläsi ammattimaisen naamion yllä. Kyllä, aivan erinomaista paineensietokyvyn harjoittelua. Sitä kykyä ei kannata aliarvioida uutta työtä hakiessa.

Pedagogia ja oppimisen ymmärtäminen

Jatkuvan oppimisen ja pedagogiset taidot korostuvat 2020-luvun edetessä. Digitalisaation ja tekoälyn murroksessa kamppaileva yhteiskunta kaipaa oppimisen ja pedagogian asiantuntijoita. Sinulla, arvoisa opettaja, on siitä aika monta kymmentä opintopistettä akateemista näyttöä. Lisäksi se päivittäin oppitunneilla haastavien asiakkaiden kanssa timanttiseksi hiottu taito kertoa monimutkaiset asiat yksinkertaisesti on maailmalla kovaa valuuttaa. Jokainen organisaatio haluaa olla oppiva, miksi siis juuri sinä et voisi olla sen organisaation “opettaja”?

Ihmisten kohtaaminen

Yksi taito, jota opettajat eivät mielestäni osaa arvostaa tarpeeksi. Opettajan työssä oppii kohtaamaan aivan kaikenlaisia ihmisyksilöitä niin oppilaissa kuin huoltajissakin. Ei ole itsestään selvää, että pystyy skaalaamaan viestinnän sopivaksi kaikille ääripäille, joita esimerkiksi tavallisen alakoululuokan huoltajista löytyy. Viestinnän ja ihmisten kohtaamisen pitää olla todella joustavaa ja selkeää. Äärimmäisen tärkeä taito esimerkiksi myynti- tai johtamistyöhön.

Luovuus

Hämmästelen todella usein esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkemiäni projekteja, joita opettajat oppilaidensa kanssa tekevät. Se vaatii todellista luovuutta, että usein niukoista resursseista saa revittyä niin hienoja kuvis-, käsityö-, musiikki-, tai vaikkapa luonnontiedeprojekteja. “Ulkoa löytyi kivoja kiviä, mitähän näistä saisi aikaiseksi?” Ja parin viikon päästä luokassa on noista kivistä rakennettu aurinkokunnan pienoismalli välkkyvien ledivalojen ja tietotekstikylttien kera. Ja oppilaat oppivat. Tällaista kykyä arvostetaan myös muissakin työorganisaatioissa. Ja usein niissä on paremmat resurssit luovuuden toteuttamiselle.

Tämän lisäksi opettajana kehittyvät esimerkiksi taito heittäytyä hetkeen ja luopua valmiista suunnitelmista, joustavuus ja kyky nauraa itselleen. Moniammatillinen verkostoituminen on luonnollista. Palkankaan ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen ja opettaja on tyytyväinen.

Mitä alan vaihtoa suunnittelevan opettajan sitten kannattaa tehdä?

Selvennä itsellesi, mitä todella osaat ja mistä taidosta olisit valmis maksamaan rahaa itsekin! Jos et itse olisi valmis maksamaan itsellesi, niin miksi työnantajan pitäisi niin tehdä?

CV kuntoon, laadukas video siihen kylkeen vaikka ihan ammattilaisen tekemänä, tietotekniset perustaidot haltuun ja ennen kaikkea, oman ammattitaidon arvostus sille tasolla minne se kuuluu! Tämän jälkeen LinkedIn-verkostoa laajentamaan sekä aktiivisuutta somessa että messuilla ja muissa tapahtumissa. Aika harvaa tullaan pyytämään uusiin töihin ilman omaa aktiivisuutta. Sen sijaan terveellä itseluottamuksella ja omaa osaamistaan arvostavalla aktiivisella ammattipedagogilla voi olla hyvinkin kysyntää työmarkkinoilla.

Eli rohkeasti ja hyvin valmistautuen uutta kohti! Oma elämää tai uraa ei kannata elää toisten odotusten tai ajatusten mukaan. Jos tuntuu vahvasti siltä, että haluaisi kokeilla jotain toistakin ammattia, niin suosittelen vahvasti niin tekemään. Eli Carpe Diem, kuten sanonta kuuluu!

Terveisin Verkkopedagogi