Huoli ennen poissaoloja – ennakoivan tuen toimintamalli

Voisimmeko auttaa oppilasta jo silloin, kun huoli koulunkäynnin kuormittavuudesta herää ja ennen kuin poissaoloja kertyy?

Huoli ennen poissaoloja on kouluille, oppilaille ja huoltajille tarkoitettu ennakoivan tuen työmalli. Sen tavoitteena on tunnistaa koulunkäyntiin liittyvä kuormitus ajoissa, yhdistää lapsen, kodin ja koulun havainnot sekä sopia konkreettisista muutoksista koulun arkeen.

Materiaali on Simo Marttisen (ADHD-pedagogi) kehittämä kokeiltava työversio, ei virallinen ohje, diagnoosiseula tai tutkimuksellisesti validoitu mittari. Lomakkeita voi käyttää maksutta keskustelun tukena. Niiden täyttäminen ei ole tuen saamisen edellytys.

Kolme ladattavaa lomaketta

1. Varhaisen huolen pikakartoitus

1 sivu. Kevyt tapa verrata kodin ja koulun havaintoja kuudesta kuormituksen teemasta. Mukana tilaa tärkeimmälle huolelle, mahdollisille muille tukitahoille ja seuraavalle askeleelle. Sopii ensimmäisen keskustelun tueksi.

2. Teemakohtainen kuormituskartoitus

13 sivua, käytetään osissa. Viisi teemaa, joissa koti ja koulu tarkastelevat samoja asioita omista näkökulmistaan. Valitkaa vain tarpeelliset teemat: esimerkiksi koulupäivän rakenne, aistikuormitus, palautuminen, tehtävien vaatimukset tai turvallisuuden kokemus.

3. Yhteinen toimintasuunnitelma

3 sivua. Oppilaan kokemus, kodin ja koulun havainnot sekä 1–3 sovittua muutosta, vastuuhenkilöt ja seuranta. Valinnaisella kolmannella sivulla voi jäsentää jo mukana olevia opiskeluhuollon, terveydenhuollon ja muita tukitahoja sekä yhteydenpidon vastuita. Tätä lomaketta voi käyttää suoraan ilman aiempia kartoituksia.

Miten toimintamalli etenee?

1. Huoli otetaan vastaan. Oppilas, huoltaja tai koulun aikuinen kertoo koulunkäyntiin liittyvästä kuormituksesta. Poissaoloja, diagnoosia tai tiettyä pistemäärää ei odoteta.
2. Kuullaan oppilasta ja kootaan havainnot. Verrataan kodin ja koulun näkökulmia. Tarvittaessa käytetään lyhyttä pikakartoitusta. Selvitetään myös, mikä jo auttaa.
3. Sovitaan koulun arkeen muutoksia. Valitaan 1–3 toteutettavaa toimenpidettä, esimerkiksi siirtymien ennakointi, rauhallisempi ruokailujärjestely tai tehtävien vaiheistaminen. Kirjataan vastuuhenkilö.
4. Huomioidaan muut tukitahot. Selvitetään tarpeellisin osin, onko opiskeluhuollon, terveydenhuollon tai muiden palvelujen tukea jo käytössä, mitä on sovittu ja kuka vastaa mistäkin. Yhteydenpidosta sovitaan erikseen.
5. Arvioidaan tarvittava tuki ja turvallisuus. Tarpeellista pedagogista tukea, opiskeluhuollon palveluihin ohjaamista tai välittömiä turvallisuustoimia ei lykätä kartoituksen vuoksi.
6. Seurataan vaikutuksia. Sovitaan seuranta, esimerkiksi noin 10–15 koulupäivän päähän tilanteen mukaan. Tarkastellaan oppilaan omaa kokemusta ja muutoksia koulupäivässä sekä muussa arjessa.
7. Syvennetään tarvittaessa. Jos kuormituksen syyt jäävät epäselviksi tai keinot eivät riitä, otetaan käyttöön vain tarvittavat teemakohtaisen kartoituksen osat ja arvioidaan lisätuen tarve.

Kenen vastuulla on mitä?

• Oppilas: kertoo ikänsä ja edellytystensä mukaisesti kokemuksistaan ja toiveistaan. Vastuu tukijärjestelyistä ei kuulu lapselle.
• Huoltaja: tuo esiin lapsen arkeen, jaksamiseen, palautumiseen ja koulunkäyntiin liittyvät havainnot. Tiedon antaminen on vapaaehtoista.
• Koulu: arvioi koulupäivän, opetuksen ja oppimisympäristön kuormitustekijöitä, järjestää tarpeellisen tuen ja toteuttaa sovitut muutokset.
• Koulun nimetty yhteyshenkilö: seuraa koulussa sovittujen toimien toteutumista ja koordinoi yhteydenpitoa sovitussa ja lain sallimassa laajuudessa. Hän ei automaattisesti vastaa terveydenhuollon hoitoprosessista.
• Opiskeluhuollon, terveydenhuollon ja muut ammattilaiset: vastaavat omiin tehtäviinsä kuuluvista palveluista ja niihin liittyvistä prosesseista.
• Koulun johto ja opetuksen järjestäjä: huolehtivat tuen, turvallisten järjestelyjen ja tarvittavien resurssien edellytyksistä.

Miten koti ja koulu vertaavat havaintojaan?

Koulussa voi näyttää siltä, että oppilas pärjää, vaikka kotona näkyisi voimakasta väsymystä, iltojen kuormittumista tai vaikeutta palautua koulupäivästä. Vastaavasti koulussa voi näkyä asioita, joita kotona ei huomata. Eriävät havainnot ovat syy kysyä lisää – eivät osoitus siitä, että toinen olisi väärässä.

Lomakkeiden 0–4-asteikko jäsentää keskustelua. Vastauksista ei lasketa yhteispisteitä, määritellä raja-arvoja tai tehdä diagnoosipäätelmiä. Myös oppilaan oma kokemus on otettava mukaan.

Tietosuoja ja tärkeät rajaukset

Lomakkeisiin kirjataan vain koulunkäynnin tuen suunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja. Hoitotietoja, diagnooseja, lääkityksiä tai perheen yksityiselämän yksityiskohtia ei kerätä varmuuden vuoksi. Muista tukitahoista voi olla riittävää kirjata toimijan rooli, koulunkäynnin kannalta tarpeelliset sovitut tukitoimet ja seuraavan yhteydenoton vastuu.

Lomake ei ole suostumuslomake tai tietojenluovutuslupa. Eri toimijoiden tietojen käsittelyssä noudatetaan niille kuuluvia oikeusperusteita, salassapitoa, rekisteröintiä ja käyttöoikeuksia. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamisessa toimitaan lain edellyttämän suostumuksen mukaisesti. Kaikkea tietoa ei välttämättä voi kirjata samaan asiakirjaan.

Huoli riittää selvittämisen aloittamiseen. Tukea ei saa lykätä lomakkeiden täyttämisen, kokeilujakson tai pilotoinnin vuoksi. Materiaalit kannattaa ensin pilotoida ja kehittää palautteen perusteella.

Lisätietoa

• Opetushallitus: Opiskeluhuolto
• Opetushallitus: Tietojen luovutus opiskeluhuoltopalveluille
• Opetushallitus: Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen

Tekijä: Simo Marttinen · ADHD-pedagogi · Päivitetty 29.10.2026. Työversio, jonka toimivuutta ei ole vielä tutkittu tai validoitu.